Ellen Strömberg
Joskus luulen, että olen vain kirjoja. Luin niitä, kirjoitin niitä, järjestelin niitä uudelleen hyllyissä. Toisinaan ajattelen olevani kaikkea muuta paitsi kirjoja. Että minulle ei ole paikkaa kirjojen ja hyllyjen joukossa, ja siksi ne vetävät minua puoleensa. Kuten kaikkien muidenkin sanojen kohdalla, joita olen koskaan käyttänyt kuvaamaan itseäni tai jotakin ympärilläni olevaa, vastakohta tuntuu aina yhtä…