Kirjailijat

Jari Tervo 2011

Photo: Veikko Somerpuro

Jari tervo

Vuonna 1980 runoilijana debytoinut Jari Tervo (s. 1959) on ollut maamme menestyksekkäimpiä ja uudistumiskykyisimpiä kirjailijoita 1990-luvulta lähtien, jolloin hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa Pohjan hovi. Matriarkka on hänen viidestoista romaaninsa. Tervo on ollut Finlandia-palkintoehdokkaana vuosina 1995, 1999 ja 2004.

 

KIRJAILIJA-ILTA JARI TERVON SEURASSA
Haastattelija: Lauri Tuomi-Nikula
Maanantai 6.2.2017
Kaupunginkirjasto klo 19.00
Vapaa pääsy, kahvitarjoilu ja runebergintorttuja

Photo: Päivi Karjalainen

Photo: Päivi Karjalainen

Lauri Tuomi-Nikula

Lauri Tuomi-Nikula on kokkolalainen viestintäkonsultti ja vapaa kirjoittaja.

KIRJAILIJA-ILTA JARI TERVON SEURASSA
Haastattelija: Lauri Tuomi-Nikula
Maanantai 6.2.2017
Kaupunginkirjasto klo 19.00
Vapaa pääsy, kahvitarjoilu ja runebergintorttuja

Photo: Pertti Nisonen

Photo: Pertti Nisonen

Oula Silvennoinen

Oula Silvennoinen (s. 1970) on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hänen tutkimuskohteisiinsa on kuulunut poliisi-instituutioiden ja poliisitoiminnan historia, holokaustin ja kansanmurhien tutkimus sekä eurooppalaisen fasismin ja radikaalin kansallismielisyyden historia. Hänen vuonna 2008 ilmestynyt väistötutkimuksena käsitteli Suomen ja Saksan välistä turvallisuuspoliisiyhteistyötä vuosina 1933-1944.

Tuotanto:
Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet , kirj. Oula Sivennoinen, Marko Tikka ja Aapo Roselius (2016)
Paperisydän. Gösta Serlachiuksen elämäkerta (2012)
Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen: Tuntematon Lauri Törni  (2013)
Suomalaiset aseveljet. Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944 (2008)

JOTTA EMME UNOHTAISI
Kirjailija-ilta historioitsija ja kirjailija Oula Silvennoisen seurassa.
Torstai 2.2.2017
Kaupunginkirjasto klo 19.00
Vapaa pääsy

Photo: Pertti Teurajärvi

Photo: Pertti Teurajärvi

Päivi Jokitalo

Kirjoittaja, kouluttaja, kirjastoammattilainen. Toiminut sivistystoimentarkastajana aluehallinnossa, suunnitellut kirjastojen verkkopalveluita, työskennellyt viestintä- ja tiedotustehtävissä mm. Kansalliskirjastossa, nykyisin kulttuuri- ja koulutusalan humanistiyrittäjä. Työmatkailee Pietarsaaresta käsin ympäri Suomea, mutta valmistelee parhaillaan kotikaupunkinsa kulttuuripoliittista ohjelmaa.

Kirjoittanut useita kirjastoammattilaisille suunnattuja kirjoja sekä kotimaisen kaunokirjallisuuden miljöitä käsitteleviä teoksia. Tappavat tienoot (Päivi Almgrenin kanssa, Avain, 2014) tarkastelee dekkareiden miljöitä, pari vuotta sitten julkaistu Missä rakkaus syttyy (Avain, 2015) johdattelee niihin maisemiin, joissa romaanihenkilöt ihastuvat ja rakastuvat – myös Pietarsaaren seudulla. Tekeillä on kirja juhlista kaunokirjallisuudessa: mitä ja miten kotimaisissa romaaneissa juhlistetaan.

Asuu keskellä kaupunkia, toivon ja rakkauden välillä, rauhallisessa puutalomiljöössä vaimon ja kahden kissan kanssa. Pitää monista k-alkuisista asioista kuten kirjoista, kissoista, kirjoittamisesta, kuorolaulusta, kotoilusta ja kuntoilusta.

JOTTA EMME UNOHTAISI
Kirjailija-ilta historioitsija ja kirjailija Oula Silvennoisen seurassa. Haastattelija: Päivi Jokitalo.
Torstai 2.2.2017
Kaupunginkirjasto klo 19.00
Vapaa pääsy

Photo: Cata Portin

Photo: Cata Portin

Lars Sund

Lars Sund syntyi Pietarsaaressa vuonna 1953. Hän opiskeli englantia, ruotsia ja kirjallisuustiedettä Åbo Akademissa, ja muutti 1980-luvun alussa Uppsalaan, jossa aloitti toimittajan ja kirjailijan työt. Syksystä 1999 lähtien hän on ollut päätoiminen kirjailija.

Sundin esikoisteos oli vuonna 1974 ilmestynyt runokokoelma Ögonblick. Sitä seurasi vuoden päästä romaani Natten är ännu ung. Pietarsaaren katuelämän todenmukainen kuvaus nosti romaanin jonkinlaiseksi suomenruotsalaisen nuorison kulttikirjaksi. Seuraavassa teoksessaan, Vinterhamn, Sund kuvaa turkulaista opiskelijaelämää 1970-luvulla.

Seuraavat vuodet Sund uurasti kirjastoissa ja arkistoissa. Työn tuloksena syntyi vuonna 1991 Colorado Avenue, ”yksi kirjasyksyn merkittävimmistä romaaniuutuuksista” kuten Upsala Nya Tidningin kirja-arvostelu otsikoi. Sundin kertojalahjakkuutta verrattiin Marqueziin, Rushdieen, Mobergiin ja Linnaan. Kuusi vuotta myöhemmin ilmestyi romaanin itsenäinen jatko-osa, Puodinpitäjän poika.

Palkintoja

Colorado Avenue sai Ruotsissa Lundequistska Bokhandelnin suuren kirjallisuuspalkinnon, Suomessa Runeberg -palkinnon ja Kiitos kirjasta -mitalin. Sekä Colorado Avenue että Puodinpitäjän poika olivat ehdolla Finlandia-palkinnon saajiksi. Kirjoista muokattiin myös näytelmät, jotka menestyivät loistavasti Wasa Teaterissa. Elokuva Colorado Avenue, joka perustuu molempiin teoksiin, tuli ensi-iltaan 7.9.2007. Sen trailerin voi katsoa Youtubessa.

Erikin kirja, itsenäinen päätösosa tälle Siklaxin kylästä kertovalle trilogialle, oli Finlandia-ehdokkaana: ”Trilogian päätösosa on lavea eeppinen romaani, jossa nykyhetki ja historia kohtaavat aivan verrattomalla tavalla, ja jossa menneitten sukupolvien äänet punotaan yhteen sen kanssa, miten kertojahahmo on nähnyt ja käsittänyt tapahtumien kulun ja niiden seuraukset.”

Erikin kirja oli ehdolla myös Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Kirjallisuuden valtionpalkinto sille myönnettiin vuonna 2004. ”Kirja on seikkailu, jolla on itseoikeutettu paikka nykykirjallisuutemme suurten romaanien joukossa”, toteaa valtion kirjallisuustoimikunta perusteluissaan.

Vuonna 2004 Svenska litteratursällskapet palkitsi Erikin kirjan: ”Erikin kirjassa heräävät eloon monet 1900-luvun historian päätapahtumat kuvattuina tarkan yksityiskohtaisesti, mukaansatempaavasti ja luovaa kertojantaitoa osoittaen.”

Vuonna 2009 Lars Sund sai Svenska kulturfondenin palkinnon.

Vuonna 2011 Svenska litteratursälskapet palkitsi kirjan Aamu-unisen lintubongarin tunnustukset: ”Tekijä kuvaa ihmisen ja luonnon kohtaamista henkilötasolla esittämällä lintubongarin vaivoja ja ilon hetkiä. Mausteeksi joukkoon on ripoteltu filosofisia ja historiallisia välähdyksiä lintujen tarkkailun perinteestä ja ihmisen suhteesta luontoon.”

Vuonna 2015 Svenska litteratursällskapet palkitsi myös romaanin Kolme sisarta ja yksi kertoja.

TEOKSET
Colorado Avenue 1991 (Colorado Avenue WSOY 1992)
Lanthandlerskans son 1997 (Puodinpitäjän poika WSOY 1998)
Eriks bok 2003 (Erikin kirja WSOY 2004)
En lycklig liten ö 2007 (Onnellinen pieni saari WSOY 2007)
En morgontrött fågelskådares bekännelser 2010 (Aamu-unisen lintubongarin tunnustukset WSOY 2011)
Kolme sisarta ja yksi kertoja Schildts & Söderströms 2014

PIETARSAARI LUKEE
Kaupunginkirjasto esittelee Suomi 100-projektinsa Pietarsaari lukee: Kolme sisarta ja yksi kertoja. Kaksikielinen kyselytuokio Lars Sundin kanssa, joka kertoo kirjastaan sekä kirjan jatkosta, joka julkaistaan syksyllä 2017.
Mukana: Lars Sund, Leif Storbjörk, Annika Högväg.
Lauantai 4.2.2017
Rotunda, Campus Allegro klo 14.00  

KESKUSTELU RUNEBERGISTÄ JA IDENTITEETISTÄ
Ritva Karhulan ja Lars Sundin keskustelu Runebergistä ja identiteetistä. Onko Runeberg elävä?
Moderaattori: Helena Autio-Meloni
Sunnuntaina 5.2.2017
Kaupunginkirjasto klo 14.00
Vapaa pääsy, kahvitarjoilu ja runebergintorttuja alkaen 13.30
Photo: Elias Lahtinen

Photo: Elias Lahtinen

Kirsti Kuronen

Kirsti Kuronen (s. 1966) on suomalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut pääasiassa lasten- ja nuortenkirjoja, mutta myös kolme runokokoelmaa ja yhden aikuisten romaanin. Kirsti Kuronen on kirjoittanut yli 10 kirjaa eri ikäisille lapsille ja nuorille. Hän sai Topelius-palkinnon vuonna 2011 nuortenromaanistaan Piruettiystävyys.

Tuotanto
Pönttö, 2017
Paha puuska, 2015
Vili Voipio kyhää ja kynäilee, 2014
Kuituset ja äidin kirje, 2013
4 x 100, 2013
Omenapuu laulaa, 2012
Kuituset ja unisieppari, 2012
Kuituset ja isän koodi, 2011
Piruettiystävyys, 2010
Kuituset ja kummitus, 2010
Vili Voipio ulvoo ja unelmoi, 2009
Vili Voipio konnan nahoissa, 2008
Vili Voipio zoomaa tähtiin, 2007
Vili Voipio puhuu ja pussaa, 2006
Vili Voipio bongaa Pupun, 2005
Vili Voipio, 2004

Photo: Stefan Bremer

Tomi Kontio

Tomi Kontio (s. 1966) on kirjailija ja runoilija. Hänen tuotantonsa sisältää runoja, laulutekstejä, proosaa ja lasten- ja nuortenkirjoja.

Timo Kontion ensimmäinen lastenkirja,  Keväällä isä sai siivet, voitti Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2000. Vuonna 2006 ilmestynyt Lehmä jonka kyljessä oli luukku on Kontion ensimmäinen alle kouluikäisille kirjoittama teos. Camilla Pentin kuvitukselle myönnettiin Rudolf Koivu -palkinto.

 

Tuotanto (lasten- ja nuortenkirjat):

Koira nimeltään Kissa (2015)
Joulurysäys (2012)
Iskusanat (2011)
Lyyran harhautukset (2011)
Viidakon kutsu (2009)
Lehmä jonka kyljessä oli luukku (2006)
Maan veli (2005)
Austraasian viimeiset lapset (2002)
Keväällä isä sai siivet (2000)